torstai 18. marraskuuta 2010

Lunta, Lunta ihanaa!

Mitä ihmeitä tuo lumi voi saadakkaan ihmisessä aikaan, aamulla pyöriskelin sängyssä ja lykkäsin torkkua pidemälle, kunnes puhelin soi ja revin itseni väkisin ylös. Samalla vilkaisin ikkunasta ulos ja huuhdahdin: LUNTA ! Väsymys katosi hetkessä ja jostain oikein ryöpähti lisäenergiaa. Tuo lumi saa minut taas nauttimaan elämästä, se tuo niin paljon lisäenergiaa. Joka aamuinen kahvini läikyttäminenkään ei tänä aamuna ärsyttänyt minua, vaan hymyhuulilla siivosin jälkeni. En jotenkin ymmärrä mikä joissain ihmisissä on, kun he alottavat samantien kauhean läyhäämisen kun näkevät lunta. Lumihan on suuri osa Suomea! Hymyn sai kasvoilleni, myös meidän koiruutemme kun näin heidät iloisina aamulenkillä. Tikku sai hieman kirmailla vapaanakin, sillä muita ei ollut näköpiirissä, voi sitä onnea mitä nuokin rakkileet minulle tuottavat (: ! Kumpa tänäkin vuonna tulisi yhtäpaljon lunta kun viimevuonna, sillä saan tehdä niin paljon kerrankin lumilyhtyjä pihalle kuin haluan. Tänä talvena meillä on ensimmäisen kerran "aikuisella" iällä oma-piha ^^

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti